Oinsa Analiza Orsamentu Jeral Estadu Treinamentu ba Fundasaun Mahein no Sosiedade Sivil Husi La’o Hamutuk 31 Marsu - 5 Abril 2011 Obrigadu ba ICFJ konvida ona LH atu halo aprezentasaun nee. LH sei aprezenta aprezentasaun nee ba loron haat, hahu 10-12, husi 14 too 17 Oct 2008 No workshop nee ba jornalista Timor oan sira no hamutuk mos ho membru CGT balu.
“Halo parte Governu ida ne’ebe nakloke no transparante mak responsabiliza ba erifikasaun públiku nian. Fo korajen ba debate hotu kona-ba Governu nia gastu. Ne’e sinál pozitivu ida ba ita-nia país demokrasia nurak ne’e.” Ministra Finansas Emilia Pires, 16 Junu 2008 Iha press release nebe Ministeriu Finansa fo sai hodi responde ba debate primeiru konaba kareta ba MP sira. Nee hatudu kategorikalmente katak iha neba laiha planu atu sosa kareta ba kada MP, pernyataan nebe ikus mai lalos wainhira konselu ministru aprova orsamentu rektifikasaun tinan-klaran iha loron tuir mai.
“Hafoin sakrifisiu ita nia povo iha tinan barak nia laran atu hetan Independensia ba ita nia Nasaun, ami konsidera katak jestaun diak ba rekursu publiku nian iha Timor-Leste laos deit nesesariu ona maibe mos obrigatoriu! No ida ne’e tenke, klaru, atu hatan nesesidade kolektivu Timor-oan sira. “[Ami bolu] ba Timor-oan hotu atu involve maka’as atu halao administrasaun publiku no, tantu ho posivel, atu partisipa iha prosesu foti desizaun Governu nian.” Primeiru Ministru Xanana Gusmão, 16 Marsu 2011 Iha press release nebe Ministeriu Finansa fo sai hodi responde ba debate primeiru konaba kareta ba MP sira. Nee hatudu kategorikalmente katak iha neba laiha planu atu sosa kareta ba kada MP, pernyataan nebe ikus mai lalos wainhira konselu ministru aprova orsamentu rektifikasaun tinan-klaran iha loron tuir mai.
Topiku loron 3 Fundasaun Fonte informasaun Asuntu importante Fundasaun Legal Konseptu Jeral Gastus husi Orsamentu Estadu Reseitas ba Orsamentu Estadu Fundu Especial Ezekusaun orsamentu Fonte informasaun Asuntu importante
Konstituisaun RDTL Artigu 145 (Orsamentu Estadu) Orsamentu Estadu sei prepara hosi Governu no hetan aprovasaun hosi Parlamentu Nasionál. Lei Orsamentu sei preve, bazea ba efisiénsia no efikásia, hafahe detailha reseita no despeza estadu nian, no mós, sees hosi ezistensia fundu no dotasaun sekretu sira. Ezekusaun Orsamentu sei iha fiskalizasaun hosi Tribunál Superiór Administrativu Fiskál no Konta mós hosi Parlamentu Nasionál. “Pontu 2 nee halo FSE illegal? Nia “sekredu” wainhira laiha akontabilidade, maske ita hatene existensia fundu nee?” 1. Orsamentu Estadu sei prepara hosi Governu no hetan aprovasaun hosi Parlamentu Nasionál. 2. Lei Orsamentu sei preve, bazea ba efisiénsia no efikásia, hafahe detailha reseita no despeza estadu nian, no mós, sees hosi ezistensia fundu no dotasaun sekretu sira. 3. Ezekusaun Orsamentu sei iha fiskalizasaun hosi Tribunál Superiór Administrativu Fiskál no Konta mós hosi Parlamentu Nasionál.
Lei No. 13/2009 Orsamentu no Jestaun Finanséru Defini prosesu no kalendario aprovasaun Orsamentu Anual no Orsamentu Rektifikativu (Art. 34-38). Fo dalan ba estadu atu impresta osan (Art. 20) Kria regime duodesimal bainhira OGE seiduak hetan promulgasaun (Art. 31) Defini estruktura no jestaun Fundu Spesial (Art. 32) “Pontu 2 nee halo FSE illegal? Nia “sekredu” wainhira laiha akontabilidade, maske ita hatene existensia fundu nee?” 1. Orsamentu Estadu sei prepara hosi Governu no hetan aprovasaun hosi Parlamentu Nasionál. 2. Lei Orsamentu sei preve, bazea ba efisiénsia no efikásia, hafahe detailha reseita no despeza estadu nian, no mós, sees hosi ezistensia fundu no dotasaun sekretu sira. 3. Ezekusaun Orsamentu sei iha fiskalizasaun hosi Tribunál Superiór Administrativu Fiskál no Konta mós hosi Parlamentu Nasionál.
I. Konseptu Jeneral Reseitas / revenue / rendimentu Despesas / expenditures / gasta Deficit ka “gap” Carry-Over Sustentaveis / sustainable / sustentavel Diferensia investimentu no gastu Laiha termu tetum ba liafuan deficit no carryover.
Numeru Boot Karik kada segundu ita rai (bou) osan quarter, sei presiza tempu hira atu kolekta osan dollar rihun ida ($1,000)? Nia aas oinsa? Maizumenus oras ida. Aas metru 8 (aas dalas tolu husi Aula ida nee). Oinsa atu kolekta dollar tokon ida ($1,000,000)? Semana 7. Kilometru 8 (husi ponte Comoro too Meti-Aut). Oinsa ho dollar biliaun ida ($1,000,000,000)? Tinan 127. Kilometru 8,000 (husi Dili too Afghanistan).
Kategoria Gastu Salariu (Salaries) Sasan & apoiu servisu (Good and Sevices) Kapital Minor (Minor capital) Kapital Dezenvolvimentu (Development capital) Transferensia publiku (Public transfers) Salariu hanesan pagamentu nee be regularmente ba funsinariu sira Sasan no apoiu servisu bele uza hotu: surtahan, bee, konsultan, kontrator sira, kombustivel, nsst. Kapital Minor buat nebe hanesan kareta, komputador, equipamentu sira selun ba governu nebe latoo tinan lima. Kapital Dezenvolvimentu, hanesan uma, infraestrutura boot sira, durasaun kleur liu no suporta dezenvolve ekonomia nasional. Transfere hanesan pagamentu direita ba individual sira – pensaun, re-kooperasaun, nsst. Tinan nee halo ba IDP, petisioner sira, veteranu sira, faluk sira, oan-kiak sira, no staff tuan sira, nsst.
Orsamentu Estadu 2011 Total gastu: USD tokon $1,306
Orsamentu 2002-2015 Fundu Stabilizasaun Ekonomia– tokon $240, aas liu GDN nasaun nian durante fulan July-Dec 2008. Halo komparasaun, Timor-Leste nia total volume importasaun (exkluindu re-exporta) la too tokon $200 kada tinan Transfere: PM orijinalmente aloka tokon $5 ba igreja, tokon $15 ba IDP sira, tokon $5 ba petisionariu sira. Orsamentu rektifikativu aumenta tan tokon $20 ba IDPs, tokon $3 ba petisioner sira. Iha governu tomak: tokon $16 ba veteranus, tokon $0.5 ba staff uluk sira, Orsamentu Rektifikativu aumenta tan tokon $4.5 ba veteranus. No Parlamentu aumenta tan miliau $20 ba veteranus veteranus. Sosial: Pensaun ba katuas ferik sira tokon $6.1, $2.5 ba labarik no grupo vulneravel sira. Orsamentu Rektifikativu aumenta tan tokon $10.8 ba pensaun ferik ho katuas sira
Orsamentu 2002-2015 Kompara ho ekonomia nasional Fundu Stabilizasaun Ekonomia– tokon $240, aas liu GDN nasaun nian durante fulan July-Dec 2008. Halo komparasaun, Timor-Leste nia total volume importasaun (exkluindu re-exporta) la too tokon $200 kada tinan Transfere: PM orijinalmente aloka tokon $5 ba igreja, tokon $15 ba IDP sira, tokon $5 ba petisionariu sira. Orsamentu rektifikativu aumenta tan tokon $20 ba IDPs, tokon $3 ba petisioner sira. Iha governu tomak: tokon $16 ba veteranus, tokon $0.5 ba staff uluk sira, Orsamentu Rektifikativu aumenta tan tokon $4.5 ba veteranus. No Parlamentu aumenta tan miliau $20 ba veteranus veteranus. Sosial: Pensaun ba katuas ferik sira tokon $6.1, $2.5 ba labarik no grupo vulneravel sira. Orsamentu Rektifikativu aumenta tan tokon $10.8 ba pensaun ferik ho katuas sira
Kategoria Rendimentu Taxa Domestiku/ Domestic Taxes (tuun depois 2008 tamba lei reforma taxa) Taxa de Utilização/ User Fees (Barak liu foos, no dala ruma mos sasan seluk) Receitas orgaun autonomia Fundo Petroleu ESI no liu ESI Suporta Orsamentu Duador (hapara tiha ona) Projeitu Doador (la hatama iha Orsamentu Estadu) Imprestimo (seidauk) Faan “foos” bele inkluimos materia konstrusaun no kombustivel, hanesna laiha lista iha orsamentu. Esplika saida mak CSB, hakarak hatene tamba saida mak orsamentu la inklui saida mak duador sira halo haensan rekoperasaun ba IDP sira.
Reseitas iha OJE 2011 Total rendimentu: tokon $1,306 (Inklui tokon $141 husi tinan kotuk) Taxa Domestika sei monu hosi tokon $30 iha 2008 ba tokon $18 kada tina iha tinan hirak oin mai, tamba lei reforma taxa foun. (aplika iha 1 Janeiru 2008 ba taxa annual sira no iha 1 July 2008 ba taxa indereitu, maibe orsamentu rektifikativu tinan-klaran la haree nee too tinan 2009, tuir buat nebe ami hatene.) Husi tokon $30.3 taxa domestika iha 2008, $12.8 rendimentu negosiu ($9.5) no salariu ($3.3), no $17.5 taxa indereita, barak liu mak taxa servisu importasaun no taxa exesivu. Iha tinan hira liu ba, pagamentu Utilizasaun la too tokon $5/tinan. Iha 2008 no ba tinan haat oin mai, projeta ona ba tokon $50/tinan, barak liu husi faan fos. Laiha rendimentu seluk mak lista ona iha faan sasan subsidiu. Parlamentu hatama ona tokon $15 ba gastu seluk orsamentu nee, maibe la aumenta rendimentu (i.e. montante atu foti husi Fundu Petroleu). Tan nee, tokon $15 deficit sei finansia ho osa nee’be apropriadu ona maibe la gasta durante tinan 2007.
Orsamentu 2002-2015 Ho hasai husi Fundu Petroleu Fundu Stabilizasaun Ekonomia– tokon $240, aas liu GDN nasaun nian durante fulan July-Dec 2008. Halo komparasaun, Timor-Leste nia total volume importasaun (exkluindu re-exporta) la too tokon $200 kada tinan Transfere: PM orijinalmente aloka tokon $5 ba igreja, tokon $15 ba IDP sira, tokon $5 ba petisionariu sira. Orsamentu rektifikativu aumenta tan tokon $20 ba IDPs, tokon $3 ba petisioner sira. Iha governu tomak: tokon $16 ba veteranus, tokon $0.5 ba staff uluk sira, Orsamentu Rektifikativu aumenta tan tokon $4.5 ba veteranus. No Parlamentu aumenta tan miliau $20 ba veteranus veteranus. Sosial: Pensaun ba katuas ferik sira tokon $6.1, $2.5 ba labarik no grupo vulneravel sira. Orsamentu Rektifikativu aumenta tan tokon $10.8 ba pensaun ferik ho katuas sira
Orgaun Autonomia iha OJE 2011 EDTL (la inklui subsidiu iha FI no Min. Infra.) Aeroportu Nicolau Lobato APORTIL, inklui portu Dili no Ro-ahi Nakroma Institutu Gestaun Ekipamentu SAMES Autoridade Nasional Petroleu (liur OJE) Rendimentu tokon $19.2 Gastus tokon $51.3 (94% EDTL) Autoridade National Petroleu (ANP/NPA) no PETRONATIL la inklui iha orsamentu, hanesan mos ba iha tinan hirak mai.
Fundus Espesial Kriasaun foun iha OJE 2011, tuir Lei OJF 2009 Fundu Infraestrutura (tokon $599) (tokon $447 ba projeitu Oleu Pezadu) Fundu Dezenvolv. Kapital Umanu (tokon $25) Hare Livru no. 6 OJE nian Bele gastu tinan 2011 ka futuru Bele muda alokasaun Gestaun husi Ministeriu balun, PN la involve Autoridade National Petroleu (ANP/NPA) la inklui iha orsamentu, haensan mos ba iha tinan hirak mai. Institusaun nee finansia la liu husi orsamentu estadu, la inklui $1.249 milliaun iha inisiu harii iha tina nee.
Alokasaun iha OJE 2011 (tokon $) Autoridade National Petroleu (ANP/NPA) la inklui iha orsamentu, haensan mos ba iha tinan hirak mai. Institusaun nee finansia la liu husi orsamentu estadu, la inklui $1.249 milliaun iha inisiu harii iha tina nee.
Alokasaun iha OJE 2010-2011 Autoridade National Petroleu (ANP/NPA) la inklui iha orsamentu, haensan mos ba iha tinan hirak mai. Institusaun nee finansia la liu husi orsamentu estadu, la inklui $1.249 milliaun iha inisiu harii iha tina nee.
Alokasaun iha OJE 2010-2011 Autoridade National Petroleu (ANP/NPA) la inklui iha orsamentu, haensan mos ba iha tinan hirak mai. Institusaun nee finansia la liu husi orsamentu estadu, la inklui $1.249 milliaun iha inisiu harii iha tina nee.
Alokasaun iha OJE 2011
Timor-Leste iha mudansa kada tinan Numeru Populasaun sei aumenta 3% kada tinan, sei hadalas iha tinan 24 mai. Inflasaun / Folin sasan sa’e Iha estimasaun IMF nian hatudu iha 4.5% iha tinan 2010, no 6% ba iha 2011 no futuru. IMF foin halo estimatizasaun nee semana kotuk. Maibe, BPA estimatiza inflasaun iha TL aas tebes. Krize finanseiru bele halo dollar US la estavel iha futuru Tan ne’e, kustu fo nivel hanesan sei aumenta 9% kada tinan. Maibe nesesisade povo nian sei haboot hamutuk ho dezenvolvimentu.
Gastu dala ida deit no kada tinan Gastu barak sei iha nafatin kada tinan tuir servisu no salariu governu nian. Gasta ba dala ida deit – hasoru nesesidade uniku. Kustu Dezenvolvimentu Kapital – Uma, infraestrutura bobot sira, dura ba tempo naruk. (Agora projeitu liu tokon $1 husi Fundu Infra.) Kapital menor – Kareta, komputador – too deit tinan 5. Projeitu Multi-Anual aprova ona no gastu ba tinan balun mai. Bele iha kategoria oi-oin. (FI) Importante atu komprende wainhira projekta impaktu orsamentu ba iha futuru. FSE aloka ona hanesan gastu dala ida deit, maibe ne’e realistiku ka? Nasaun seluk iha esperiensia instabilidade civil sei mosu wainhira sira koko atu reduz ka hapara subsidiu.
Ezekusaun Orsamentu Limitasaun kontinua nafatin Diak liu atu evalua rezultadu gastus, duke fakar osan deit. Iha planu boot, kapasidade ki’ik liu atu implementa planu ne’e. 89% doador nia osan, no 70% estado nian, ba rai liur. Relatoriu sira la tuir realidade, basa komitmentu no obligasaun mos konta hanesan ezekuta ona. Fundu especial fo lisensa ba “carry-over”. Ami hare topiku ida ne’e klean liu iha loron 3. ezekusaun orsamentu hanesan sasukat mesak ida ba gasta osan, la hatene osan nee gasta dunik ba buat ruma ne’ebe di’ak no sustentavel ka lae. Programa neebe hala’o la ho vontade. Iha posibilidade atu gasta ka lakon osan sira nee no sei laiha benefisiu ba povu sira. Program performance is much more meaningful.
Loron 2. Oinsa le’e dokumentu sira Haree dokumentu nia seksaun ida-idak Buka informasaun ne’ebe ita presiza Karik la hetan, bele buka rekursu seluk Ikus liu, halo estimatizasaun Informasaun tenki konsistente no lojiku Introdusaun ba sesaun nee, liu-liu oinsa atu lee kontiudu dokumentu Orsamentu Estadu Hein katak depois sesaun ida nee, partisipante sira bele no ita hotu bele lee no buka informasaun ne’ebe ita presiza ba hakerek artigu ruma ba jounais ka media elektronik sira.
Fonte informasaun kona ba OJE La’o Hamutuk nia website http://www.laohamutuk.org/econ/OGE11/10OJE2011Te.htm Livru neen no lei OJE proposta husi CoM ba PN, no versaun final husi MoF http://www.mof.gov.tl/en/sf/DB/2011.htm Lei OJE publika iha Jornal da Republika http://www.jornal.gov.tl/ Relatoriu trimestral no anual MoF nian kona ba ezekusaun http://www.mof.gov.tl/en/sf/DT/Default.htm Portal Transparansia (foun) http://www.transparency.gov.tl/public/index Dokumentu Orsamentu Estadu babain Lingua Portugues mak fo sai uluk, molok sira seluk hanesan documentu ofisial husi Konselu Ministru (importante atu ita hotu iha komprendesaun baziku lian portuguese). Dokumentu versaun Engles no informasaun sira seluk kona-ba orsamentu inkluindu aprezentasaun nee bele hetan iha ami nia website http://www.laohamutuk.org/econ/MYBU08/AnnotatedBudgetDocument.pdf, no komentariu hosi parte balun seluk tan.
Analiza no Komentariu La’o Hamutuk nia website http://www.laohamutuk.org La’o Hamutuk nia blog http://laohamutuk.blogspot.com/ Relatoriu Parlamentu nian (liu-liu Komisaun C) Relatoriu FMI, UNMIT, Banku Mundial, sst. Media no ema politiku sira (labele fiar) Dokumentu Orsamentu Estadu babain Lingua Portugues mak fo sai uluk, molok sira seluk hanesan documentu ofisial husi Konselu Ministru (importante atu ita hotu iha komprendesaun baziku lian portuguese). Dokumentu versaun Engles no informasaun sira seluk kona-ba orsamentu inkluindu aprezentasaun nee bele hetan iha ami nia website http://www.laohamutuk.org/econ/MYBU08/AnnotatedBudgetDocument.pdf, no komentariu hosi parte balun seluk tan.
Info kona-ba reseitas mina-rai La’o Hamutuk nia website http://www.laohamutuk.org/Oil/PetFund/05PFIndex.htm Relatoriu trimestral no mensual husi BPA/ABP http://www.bancocentral.tl/PF/Reports.asp Relatorio reseitas husi ANP http://www.anp-tl.org/webs/anptlweb.nsf/vwLafaekFTPListl Info trimestral husi kompania Santos http://www.santos.com/share-price-performance/company-reporting/quarterly-reports.aspx Relatoriu anual EITI nian (2008 & 2009) http://www.laohamutuk.org/Oil/EITI/10EITIindex.htm
Livru neen husi Min. Finansas Panorama / sumariu p.109 Objektivu, Stratejia, ekonomia, reseitas, gastus, finansiamentu, Fundu Petroleu, inisiativas foun Planos de Aksaun Anual p.290 Husi kada ministeriu (seidauk iha kopia eletronika) Distritu p.55 Programa iha kada distritu, subdistritu no suku Linhas Orsamental parte rua, p.540 To’o nivel diresaun ka orgaun Parseiros de Dezenvolvimentu p.47 Husi kada doador, ba kada orgaun, projeitu no distritu Fundus Espesial p.4 Lista projeitu iha FI no FDCH ba tinan 2011-2014 Dokumentu Orsamentu Estadu babain Lingua Portugues mak fo sai uluk, molok sira seluk hanesan documentu ofisial husi Konselu Ministru (importante atu ita hotu iha komprendesaun baziku lian portuguese).
Livru 1: “Budget Overview” Diskursu husi PM (12 Jan. 2011) p.17 Esplikasaun ba objektivu no planu Sumariu Ezekutivu p.4 Macro-Ekonomia: Int’l, domestiku, predisaun p.14 Gastu 2011-2015, CFTL, inisiativas iha kada kategoria, p.11 Fundus espesial, Ezekusaun, revisaun Reseitas (fatin ida deit iha pakote orsamental) p.31 Domestika, org.autonomia, mina rai, FP, RSE, doador Finansiamento Fundu especial, seidauk impresta p.2 Anexu 1: Kalkulasaun Rendimentu Sustentavel p.5 Anexu 2: Lei Orsamental p.39 Anexu 3-4: RSE husi auditor Deloitte p.3 Iha Ingles ka Portuguese, maibe LH nia website iha versaun Tetum PM nia diskursu
Lei No. 1/II OJE 2011 Aprovasaun gastu no taxa Art.2-3,5 Hasai husi Fundu Petroleu tokon $1,055 Art.4 Dotasaun Governu tomak (tokon $65) Art.6 Reserva kontinjensia (tokon $49) Art.7 Orgaun autonomia Art.8 Fundu espesial (tokon $624) Art.9 An.1: Estimasaun reseitas (tokon $2,399 inklui t$2,288 mina) An.2: Dotasaun ba kada kategoria no orgaun (t$1,306) An.3: Orgaun autonomia (gastu t$51, inklui subsidiu t$32) An.4: Fundu Infraestrutura (tokon $599 iha 2011) An.5: Fundu Dezenvolv. Kapital Humanu (tokon $25) Bele hetan iha Livru 1 OGE ka iha Jornal da Republika, maibe anexu iha JR lakon numeru balun
Exemplu 1: Gastu ba Seguransa Orgaun CFTL F.Infra. F.D.K.H. Doador Total Min.D.S. 5.8 0.9 6.7 Sec.Est.Def. 1.1 F-FDTL 21.5 2.4 0.4 0* 24.3 Sec.Est.Sec. 0.8 6.4 PNTL 18.0 0.2 25.0 43.2 52.2+ 3.3 0.5 25.8 81.8 Tokon Dolar EUA. livru 4 fo detailhu liu, ba orgaun, rejiaun, aktividade. Inklui tokon $19.9 salariu, $2.9 B&S, $0.4 transferensia, $6.2 cap.menor, no $1.9 cap dez. UNPOL, IMET, asesor sira, treinamentu conjuntu, visita ro funu, uma husi Xina no sst. la inklui iha orsamentu.
Exemplu 2: Gastu ba Saude Orgaun CFTL F.Infra. F.D.K.H. Doador Total Min & V.M. Admin. HNGV & Lab. Hosp. Ref. Distritu Comunidade SAMES 38.2 1.7 2.4 16.9* 59.2 Tokon Dolar EUA. livru 4 fo detailhu liu, ba orgaun, rejiaun, aktividade. Bele hetan informasaun hotu? Asistensia husi Kuba, bolsa estudu no klinika privadu husi ONG sira la inklui iha orsamentu.
Exemplu 3: Gastu ba SERN Orgaun CFTL F.Infra. F.D.K.H. Doador Total Gabinete SE 847+ DN Admin Fin 542 DN Planu 4,431* DN Minerais 835+ Proj. Tasi Mane 30,120 Bolsa Estudu 2,500~ 2,500 Doadores 2,859 6,655 42,134 Tokon Dolar EUA. livru 4 fo detailhu liu, ba orgaun, rejiaun, aktividade. + Inklui rihun $600 ba asesor iha GSE no mos DNM, total r$1,200. * Transferensia publiku r$4,300: r$2,500 (t$2 iha Motiv, t$2.5 iha diskursu) ba PETRONATIL, no ?? ba ANP. La transparente. ~ Haruka 163 estudante sira ba rai liur. (tuir Planu Aksaun)
Exemplu 3: Gastu ba SERN Tokon Dolar EUA. livru 4 fo detailhu liu, ba orgaun, rejiaun, aktividade. Funsionariu iha SERN hetan salariu total $220,000. Asesor no konsultan hetan total $1,200,000.
Exemplu 4: MTCI importa foz 2011, receitas: t$10.0 (Tabel 5.2, bk 1, OJE 2011) 2011, gastus: t$14.2 (t$13.5 supplies) (p. 479, bk 4B, OJE 2011) Iha OJE 2011, Kapital Menor (KM) iha Fundu Seg.Ai-han (FSA) t$.023. Iha 2010 bele sosa kareta ho Fundu Seguransa Ai-han? OJE orijinal 2010 aloka t$26.2 ba FSA. KM rihun $12 ba IT, $8 ba mobilarios, $0 ba kareta. Ors. Rektifikativu 2010 aumenta t$17.5, hanesan B&S (OR Bk 1, p. 45) Tokon Dolar EUA. livru 4 fo detailhu liu, ba orgaun, rejiaun, aktividade.
Transparency Portal 2010 tomak
Loron 3. Asuntu importante Fundu Infraestrutura: PEDN, ADN, jestaun Ezekusaun orsamentu Gasta liu RSE (Fundu Petroliferu) no revisaun Lei FP Lori balansu husi tinan kotuk Portal Transparensia Sustentabilidade – hanoin kona-ba futuru Imprestimos no debe – JICA no IMF nian Introduction to next session
Fundu Espesial Infraestrutura Hahu ho tokon $599 iha tinan 2011 (livru no. 6) Planu atu aumenta ho: t$600 - $t700 kada tinan Atu implementa PEDN no projeitu multianual hotu, no projeitu liu dolar tokon ida hotu Jestaun husi Ministeriu balun no ADN, prosesu foun Seidauk iha lei no orgaun atu kontrola
Ezekusaun Orsamentu Laos buat foun iha TL Governu prioritiza prosentagem duke kualidade implementasaun programa. Iha planu boot, kapasidade ki’ik liu atu implementa planu ne’e. Governu atrai ona ho ne’e, tamba ne’e uza Fundu Espesial no transferensia (PDD/PDL) ne’ebe ke fasil liu. Relatoriu sira la tuir los, basa komitmentu no obligasaun mos konta hanesan ezekuta ona. Timor-Leste sei di’ak liu karik orsamentu rektifikativu tinan-klaran 2008 lalika ezekuta– karik sei presiza osan iha tinan hirak tuir mai. ezekusaun orsamentu hanesan sasukat mesak ida ba gasta osan, la hatene osan nee gasta dunik ba buat ruma ne’ebe di’ak no sustentavel ka lae. Programa neebe hala’o la ho vontade. Iha posibilidade atu gasta ka lakon osan sira nee no sei laiha benefisiu ba povu sira. Program performance is much more meaningful.
Ezekusaun Orsamentu (osan) Timor-Leste sei di’ak liu karik orsamentu rektifikativu tinan-klaran 2008 lalika ezekuta– karik sei presiza osan iha tinan hirak tuir mai. ezekusaun orsamentu hanesan sasukat mesak ida ba gasta osan, la hatene osan nee gasta dunik ba buat ruma ne’ebe di’ak no sustentavel ka lae. Programa neebe hala’o la ho vontade. Iha posibilidade atu gasta ka lakon osan sira nee no sei laiha benefisiu ba povu sira. Program performance is much more meaningful.
Ezekusaun Orsamentu (osan) Gastus semana 6 ikus iha tinan 2010, gastu dala hira gastu bainbain Timor-Leste sei di’ak liu karik orsamentu rektifikativu tinan-klaran 2008 lalika ezekuta– karik sei presiza osan iha tinan hirak tuir mai. Ezekusaun orsamentu hanesan sasukat mesak ida ba gasta osan, la hatene osan nee gasta dunik ba buat ruma ne’ebe di’ak no sustentavel ka lae. Programa neebe hala’o la ho vontade. Iha posibilidade atu gasta ka lakon osan sira nee no sei laiha benefisiu ba povu sira. Program performance is much more meaningful.
Objetivu Fundu Petroleu Stabiliza rendimentu Governu nian wainhira mina folin la stavel Kria sustentabilidade depois de petroleu maran, iha tinan 2023 (Karik la dezenvolve Sunrise) Reduz tentasaun atu gasta-liu wainhira rendimentu aumenta temporariamente Constant inflation-corrected dollar income from ESI isn’t “sustainable” when TL’s population doubles every 20 years, a 3.5% annual increase.
Osan husi ne’ebe, ba ne’ebe?
The TSDA has now been replaced by the NPA, but it has the same functions. This is the decision-making process for withdrawing money from the Petroleum Fund. It should normally be done only once each year, but the major “rectification” has caused an extra cycle, as did the shift of fiscal year in 2007. The new Government has been in office less than a year, and is in its third budget cycle!
Folin mina-rai iha merkadu mundial The budget was passed when oil prices were at the highest ever, based on a revised ESI which increased the assumed price by $18/barrel over the calculation done last December. Since July, they have fallen 50%, back to September 2007 levels, and the decline may well continue.
Folin mina-rai iha merkadu mundial The budget was passed when oil prices were at the highest ever, based on a revised ESI which increased the assumed price by $18/barrel over the calculation done last December. Since July, they have fallen 50%, back to September 2007 levels, and the decline may well continue.
Fundu Petroleu History of deposits and withdrawals in Petroleum Fund. There have not been any withdrawals so far in 2008. At the end of June, the balance was $3,203,073,000.
Hasai agora, gasta iha futuru
Balansu Fundu Petroleu Green line is what the monthly balance in the PF would be if no money was withdrawn, just looking over the next three years. Red is balance if gov’t keeps to plan to go over ESI in this year only, Blue is LH’s projection that gov’t will have to go over ESI every year, even more than this year. Assumes 5% interest, not correcting for inflation. Taking $291 million above the ESI this year alone reduces the future ESI by about $9 million each year. After 32 years, TL will have lost more money than it gained from going over this year, and will continue to pay “debt service” of $9 million each year forever.
Rendimentu Sustanavel Tuir formulariu iha Lei Fundu Petroliferu, maizoumenus hanesan tinan- tinan. Governu muda asumsaun, dala ruma prediksaun folin mina la prudente.
Portal transparensia Inisiativa foun, diak Seidauk bele julga Informasaun kona ba 2011 kansela agora Seidauk inklui informsaun kona-ba aprovisionamentu LH interese atu hatene esperiensia no problema ruma kolega enfrenta Green line is what the monthly balance in the PF would be if no money was withdrawn, just looking over the next three years. Red is balance if gov’t keeps to plan to go over ESI in this year only, Blue is LH’s projection that gov’t will have to go over ESI every year, even more than this year. Assumes 5% interest, not correcting for inflation. Taking $291 million above the ESI this year alone reduces the future ESI by about $9 million each year. After 32 years, TL will have lost more money than it gained from going over this year, and will continue to pay “debt service” of $9 million each year forever.
Sustentabilidade ba aban bainrua Rekursu naun-renovable limitatadu la halimar Tenke hamenus dependensia husi sektor petroliferu Projeitu Tasi Mane la ajuda sektor “naun-mina” Seidauk iha sektor privadu: industria kiik bele halo no faan produtu lokal Green line is what the monthly balance in the PF would be if no money was withdrawn, just looking over the next three years. Red is balance if gov’t keeps to plan to go over ESI in this year only, Blue is LH’s projection that gov’t will have to go over ESI every year, even more than this year. Assumes 5% interest, not correcting for inflation. Taking $291 million above the ESI this year alone reduces the future ESI by about $9 million each year. After 32 years, TL will have lost more money than it gained from going over this year, and will continue to pay “debt service” of $9 million each year forever.
Balansu komersiu iha TL Green line is what the monthly balance in the PF would be if no money was withdrawn, just looking over the next three years. Red is balance if gov’t keeps to plan to go over ESI in this year only, Blue is LH’s projection that gov’t will have to go over ESI every year, even more than this year. Assumes 5% interest, not correcting for inflation. Taking $291 million above the ESI this year alone reduces the future ESI by about $9 million each year. After 32 years, TL will have lost more money than it gained from going over this year, and will continue to pay “debt service” of $9 million each year forever. La konsidera merkadu ho servisu – sasan deit. Importasaun barak la inklui estatistika ofisial
Rendimentu Petroleu limitadu tebes
Balansu Fundu Petroleu iha Futuru Green line is what the monthly balance in the PF would be if no money was withdrawn, just looking over the next three years. Red is balance if gov’t keeps to plan to go over ESI in this year only, Blue is LH’s projection that gov’t will have to go over ESI every year, even more than this year. Assumes 5% interest, not correcting for inflation. Taking $291 million above the ESI this year alone reduces the future ESI by about $9 million each year. After 32 years, TL will have lost more money than it gained from going over this year, and will continue to pay “debt service” of $9 million each year forever.
Imprestimu Impresta agora, selu tusan iha futuru. Labele uza FP hanesan garantia ba debe. Esboso PEDN impresta t$6,000 durante tinan 6. Portugal konkorda iha 2009 atu fo impresta $t800, maibe Portugal kiak ona, labele fo agora. Japaun rekomenda impresta t$200 durante tinan 5. FMI/Banku Mundial asumsaun impresta total t$900 durante 2011-2030. FMI/BM sujere “A gradual approach to borrowing to allow time for building up debt management capacity from scratch.”
Obrigado barak Preguntas no komentariu?